Pyöräilystä olen tykännyt aina, mutten ole osallistunut mihinkään kuntotapahtumiin ennen 30 vuoden ikää. Uimaan opin 14-vuotiaana, ja juossut en ole oikeastaan ikinä. Liikunnan ilon olen löytänyt vasta aikuisuuden kynnyksellä.  2011 osallistuin ensimmäiseen Myllyn Pyöräilyyni, matkana oli 30 km. Kun tulin maaliin, olo oli kuin olisi pyöräillyt vähintäänkin maailman ympäri. Niin hieno fiilis jäi päälle!

Nälkä kasvaa syödessä, ja seuraavana vuonna osallistuin Pirkan Pyöräilyyn 43km, Myllyn Pyöräilyyn 82 km ja kohokohta Tour De Helsinki 140 km. TDH:n aikana kyllä kävi mielessä, että nyt kun jarruvaijeri katkeaisi niin voisin lopettaa ilman luovuttamista. Mutta sain kun sainkin katsojien tsempeistä voimaa ja poljettua maaliin. Se tunne oli ihan uskomaton! Itkuhan siellä maalissa meinasi tulla.

2013 osallistuin Vantaan Satasen kuntoajoon. Siellä kaatosade yllätti, ja ajattelin, ettei tässä ole kyllä mitään järkeä. Olin jo valmis myymään pyörän pois.  Maaliin päästiin, ja taas ihan voittajafiilis!  No, eikä aikaakaan, kun ilmoittautuminen Myllyn Pyöräilyyn oli taas sisässä, matkana tällä kertaa 86km.

2014 osallistuin ensimmäiseen teräsmieskisaani ystävän kanssa. Kyseessä oli 1/10 triathlon, Vehmaan teräsmieskisat. Koko kesä treenattiin, penikat kiusasivat ja avovesikin oli pelottava. Kisapäivä kun koitti, oli jännitys taas huipussaan. Veteen päästyäni jännitys laukesi ja ei muuta kun eteen päin! Koko reitti tuli suoritettua ja ylitin maalilinjan. Huomasin jo tuolloin triathlonkärpäsen näykkäisseen. Ihan mielettömän hieno kyläläisten järjestämä tapahtuma.

Alkuvuodesta 2015 ilmoittauduin TuUl:n Triathlon jaostoon ja jännitti ihan törkeesti mennä ensimmäisiin uimatreeneihin. Minähän en siis osannut uida vedon vetoa vapaauintia. Minut otettiin todella positiivisesti seuraan vastaan ja jänniti ihan turhaan.  Aluksi en jaksanut uida edes 25m allasta puoleen väliin vapaauintia. Ja uinti oli kaukana vapaauinnista, näytti varmasti lähinnä hukkumiselta. Ajattelin, että mihin olen ryhtymässä. Edellisenä kesänä en edes kuvitellut laittavani päätä veden alle!  

Kyllä se siitä lähti sujumaan, hyvillä ohjeilla ja kannustuksilla. Kiitos valmentajien, seurakaverien ja ennen kaikkea kotoa saadusta tuesta. Tänä vuonna osallistuin ensimmäiseen juoksutapahtumaani Aurajoen Yöjuoksuun ja sain juostua koko 5 km! Ihan mieletöntä!  Osallistuin myös Helsinki City Triathloniin, jossa matkana oli 300m uintia altaassa, 10 km pyöräilyä ja 3 km juoksua. Ajattelin, että jos saan uitua 300m putkeen vapaauintia olen jo voittanut itseni. Ja näin kävi! Huikea fiilis päällä lähdin pyöräosuudelle, ja sieltä juoksuun. Selvitin tieni maaliin ajassa 58:22. Olin todella onnellinen!

Triathlon on antanut minulle niin paljon lisää energiaa, ja jaksamista ettei sitä pysty edes sanoin kuvailemaan! Ihanan positiivisia ihmisiä lajin ympärillä. Suosittelen lajia lämmöllä ihan kaikille, eikä haittaa vaikkei heti osaisikaan. Jokaiselle löytyy varmasti oma matka josta voi aloittaa.  Eikä vempainten tarvitse olla heti viimeisen päälle. Riittää, että löytyy fillari, lenkkarit, uikkarit, uimalakki ja uimalasit. Niillä pääsee jo todella pitkälle!

Ei siis muuta kun mukaan vaan, tää on niin siistii!

Share This!

Sunnuntaistoorit