Nostalgiaa Turussa

Turkuun on aina mukava tulla. Kisaviikonlopun olimme Tarjan kanssa majoittuneena hotelli Marina Palacessa. Saman hotellin ravintolassa kosin häntä vuonna 1988. Pelkästään majapaikkaan liittyi vahva positiivinen tunnelataus. Perjantai-iltana olimme Mika ja Raakel Luodon vieraina, joten viikonloppu sai oikein mukavan alun.

Urheilullisesti roolini tapahtumassa liittyi joukkuekisan uintiosuuteen. Aurajoki yllätti myönteisesti. Vesi on sameaa, mutta muuten moitteetonta. Aallokkoa tai uidessa havaittavaa virtausta ei ole. Keskellä kansallismaisemaa uiminen on sykähdyttävää. Oman osuuteni jälkeen matkaa jatkoi Jesse Uusiperhe ja juoksussa Jukka Kero. Hyvinhän se meni ja sijoituimme aivan kärkeen. Joukkuekisamahdollisuus kannattaa varmasti myös jatkossa pitää mukana tarjonnassa. Puhdasveristen triathlonistien ja joukkuekisailijoiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Jatkossa voisi ehkä harkita eriväristä numeroa ja vaikkapa tussilla ihoon kirjoitettua J-kirjainta.

Tapahtuman tuominen aivan keskustaan vaatii järjestäjiltä melkoisen lisäponnistuksen lupineen ja liikenteenohjaamisineen. Jatkoa ajatellen päätös on varmasti ollut oikea. Yleisön, tukijoiden ja kilpailijoiden kannalta ihmisten ilmoilla urheilu tuo oman arvokkaan lisänsä. Potentiaalia kilpailun laajentamiseksi mittasuhteiltaan entistä kasainvälisemmäksi ja isommaksi on varmasti. Kahden päivän aikana eri matkoille osallistui reilusti yli 400 henkilöä, joka todistaa kilpailulle olevan tilausta. Ensimmäiseksi kerraksi tulos on huikea.

Turun mukavan viikonlopun innoittamana kutsuin Mika Luodon ja Ilkka Utriaisen Valkeakoskelle seuraavaksi sunnuntaiksi. Tavoitteena oli tehdä 16 km retkiuinti Valkeakoskelta Pälkäneelle. Jokainen ukko ui päivän aikana peilityynellä Mallasvedellä yli 10 kilometriä kahdessa tai kolmessa osassa. Kenenkään ei tarvinnut uida yksin missään vaiheessa kilometriä pidempää matkaa. Näihin kahteen tapahtumaan oli hyvä päättää liikunnallinen kesäkausi 2015.